Sisältöön »
 
 

Uutiset

06.04.2020

Biokimppa tuo uuden vaihtoehdon biojätteen keräykseen


Biojäte on Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n 25. juhlavuoden teema. LHJ etsii uusia bioneereja ja kannustaa kaikkia toimialueen asukkaita lajittelemaan biojätettä. Lajittelulla on suuri merkitys ympäristölle ja erityisesti kierrätysasteen parantamiselle. Kevään aikana lanseerattu biokimppakampanja tuo biojätteen keräämisen aloittamisen helpommaksi myös omakotitaloissa.

Biojätteen keräys on onnistunut omakotitaloissa tähänkin asti, kertoo LHJ:n ympäristöneuvoja Mirva Naatula.

 - Kompostointi on ollut pitkään ratkaisuna omakotitaloille biojätteen käsittelyssä. LHJ:n biojätteen keräyksessä on ollut mukana yksittäisiä omakotitaloja ja niiden muodostamia kimppoja.

Haasteena keräyksen laajenemiselle on ollut biojäteastian tiheä tyhjennysväli. Astiaan ei ehdi kertymään riittävää määrää jätettä, jotta sen kerääminen olisi tehokasta ja taloudellista. Biokampanjan myötä LHJ tuo omakotiasukkaille tarjolle uuden ilmastoidun bioastian, mikä mahdollistaa pidemmät tyhjennysvälit ja vuositasolla merkittävästi edullisemmat biokeräyksen kustannukset. Uuden ilmastoidun astian tyhjennysväli voi olla jopa neljä viikkoa. Tämä perustuu biojätteen kuivumiseen astiassa. Kuivana biojäte ei aiheuta hajuhaittoja, jolloin tyhjennysväliä voidaan pidentää. 

- Uusi ilmastoitu astia sopii hyvin yksittäisen omakotitalon keräysvälineeksi tai muutaman omakotitalon kimppa-astiaksi. Edullisinta ja ympäristöystävällisintä keräys on silloin, kun useamman kiinteistön jätteet voidaan kerätä samasta astiasta, Naatula toteaa.

Biojätteen keräyksen aloittaminen kannustaa muunkin jätteen parempaan lajitteluun. Omakotitaloissa on mahdollista pidentää sekajätteen tyhjennysväliä, kun biojätteen keräys on järjestetty joko kompostoimalla tai liittymällä biokeräykseen. Tyhjennysvälin pidentyessä sekajäteastiaan ei mahdu enää niin paljon jätettä kuin ennen. Lajittelemalla biojätteen lisäksi kaikki muut kierrätykseen kelpaavat materiaalit, sekajäteastiaan mahtuu pidemmän ajan jätteet.

Lajittele biojäte, kun se on mahdollista

Biojätteen lajittelu on tällä hetkellä järjestetty kaikkiin rivi- ja kerrostaloihin, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Biojätteen määrä on kasvanut vuosien saatossa, mutta parannettavaa vielä riittää, kertoo Naatula. 

- Tehokkainta keräämisen lisääminen on siellä, missä sen kerääminen on jo käynnissä. Kun saamme entistä suuremman osan taloyhtiöiden asukkaista keräämään biojätettä, sitä suurempi on ajoreitin kertymä ja pienempi ympäristökuormitus kerättyä biojätekiloa kohden. 

Biojätekeräyksen aloittamiseen tarvitaan oma keräysastia keittiöön. Suosituksena on kerätä biojäte kotitalouksissa maatuvaan pussiin. Alkuun kotitaloudet voivat hankkia astiaan omat biopussit tai ne voi askarrella sanomalehdestä. Bioastia löytyy taloyhtiön pihalta tai jätetilasta. 

Biojätteen keräyksellä suuri merkitys kierrätysasteen nostamiselle

EU:n jätedirektiivi on asettanut jäsenvaltioilleen tiukat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Vuoteen 2035 mennessä jo 65 prosenttia kotitalouden jätteistä pitäisi kierrättää materiaalina. Suomi on tällä hetkellä kierrättämisessä eurooppalaista keskitasoa, kertoo LHJ:n viestintäpäällikkö Pasi Kaskinen.

-  Suomessa kierrätettiin 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä vuonna 2018. Tänä vuonna meidän pitäisi kierrättää niistä jo puolet. 

Kierrätys on jätteiden sisältämien materiaalien kierrättämistä takaisin raaka-aineeksi. Polttaminen energiaksi ei ole kierrättämistä. Käytännössä kaikki, mitä kotitaloudet voivat lajitella pois sekajätteestä, saadaan jo hyvin kiertoon. 

- Kierrätysasteen nostamiseksi panostusta kannattaa kohdentaa niihin jätteisiin, joita syntyy eniten tai kerätään vähiten. Biojäte ja muovit ovat kierrättämisen lisäämisessä tärkeässä asemassa, toteaa Kaskinen.

Kierrätettävien pakkausmuovien osuus kaikesta yhdyskuntajätteestä on noin 5 prosenttia. Biojäte puolestaan on selvästi suurin yksittäinen kotitalouden jätelaji. Se muodostaa kolmanneksen kaikesta kotitalouden jätteestä. Erikseen kerättynä se voidaan käsitellä biokaasulaitoksessa. Siitä tuotetaan muun muassa liikennepolttoainetta ja samalla saadaan kierrätettyä biojätteen sisältämät ravinteet. Sekajätteen joukossa biojäte päätyy jätevoimalaitokseen, jossa hyödynnettyä saadaan vain energia.

- LHJ haluaa edistää kierrätystä omalla toimialueellaan. Siksi olemme päättäneet edistää juuri biojätteen kierrätystä 25. toimintavuotemme teemana. Kun mietitään uusia lajittelutavoitteita, suuri merkitys niiden saavuttamiseksi on nimenomaan biojätteiden entistä paremmalla lajittelulla. 

Biojätteen erilliskeräysvelvoite on laajenemassa kaikissa EU-maissa. Suomessa valmistellaan jätelainsäädäntöä, jossa velvoite on näillä näkymin tulossa myös omakotitaloihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. LHJ:n biokimppa on saatavissa pienemmissä taajamissa ja bioreitin varrella myös haja-asutusalueilla.

Katso myös: www.lhj.fi/biokimppa

 

Biojäte- ja kierrätysfaktoja:

LHJ:n toimialueella on asukkaita 133 000. Biojätettä alueella syntyy tilastollisesti 13 500 000 kiloa. Biojätettä kerättiin vuonna 2019 noin 3 000 000 kiloa. Kotikompostoinnin määrää ei tilastoida. 

Biojätekeräyksen saatavuus ja siihen liittyminen LHJ:n toimialueella:

Lajitteluohjeet biokeräykseen

lajitteluohjeet


Yhdyskuntajätteen koostumus ja sen hyödyntäminen Suomessa

Yhdyskuntajätteen koostumus (Suomen Kiertovoima Oy, LHJ). Kuva kertoo, kuinka paljon eri jätelajeja syntyy Suomessa vuosittain. Valtaosa on lähtökohtaisesti kierrätettäviä. Kaikkia ei kannata tai voi kerätä esimerkiksi heikon laadun tai hajanaisen ja vähäisen kertymän vuoksi. 

Vuonna 2018 yhdyskuntajätteen määrä oli 3 miljoonaa tonnia. Tämä on noin 550 kg per asukas. Noin 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä syntyy kotitalouksissa.  Biojätettä, paperia ja kartonkia syntyy eniten. Ne muodostavat yhdyskuntajätteistä yli puolet.

Muovin osuus yhdyskuntajätteestä on 13 prosenttia. Muovipakkauksia niistä on noin 5 prosenttia muovista. Loput ovat muita muovituotteita. Yleisökeräyksenä kotitalouksilta kerätään tällä hetkellä vain muovipakkauksia kierrätetään. 


Suomessa vajaa puolet jätteistä lajiteltiin vuonna 2018 sekajätteeseen (Tilastokeskus). Kierrätysaste samana vuonna oli 42 prosenttia. Noin 56 prosenttia hyödynnettiin jätevoimaloissa energiaksi. Kaatopaikalle loppusijoitukseen meni enää alle prosentti jätteistä.

Vihreät pylväät kuvaavat EU:n kierrätystavoitteet vuoteen 2035. Kierrätysaste on viime vuosina jämähtänyt 40 prosentin tuntumaan. Kierrätystavoitteiden nostamiseksi tarvitaan keräys- ja kierrätysjärjestelmien kehittämistä sekä jokaisen yksilön panostusta lajitteluun.

 

Jätehaku

Jäteluetteloon on kerätty tyypillisimpiä kodin esineitä ja asioita. Haku tarjoaa vaihtoehdoksi kaikki jätteet, joiden nimessä on sama sana.

 

 

 
 

Aukioloajat

Kiimassuon jätekeskus | 7-187-18

Hallavaaran jätekeskus | 10-188-16

Akaan jäteasema | 10-1810-18

Huittisten jäteasema | suljettusuljettu

Loimaan jäteasema | 8-168-12

Punkalaitumen jäteasema | 12-18suljettu

Sastamalan jäteasema | 11-1811-18

Someron jäteasema | suljettu8-14

Urjalan jäteasema | 10-18suljettu

 
 
login Synergia Foxy